Oon jo tosi pitkään ollu aikeissa kirjottaa vikan blogitekstin tänne, mutta se nyt on jotenkin aina siirtyny ja siirtyny. Tokaisen siis nyt vain lyhyesti, että Suomessa on oltu jo hyvä tovi ja nyt on sitten vuoro opiskella välillä. Kerrottakoon kuitenkin vielä Ruotsin suunnalta semmoisia uutisia (mitä en muista maininneeni aiemmin), että tehtiin suullinen sopimus Gästiksessä.

Ne haluaa mut sinne ens kesäks töihin ja niinhän minä sitten menen sinne takaisin. Kivaa! Mut ens kesänä en kyllä Hälleforsiin oo menossa asumaan - kauhee mikä tuppukylä, jonka ainoo hyvä puoli on Systembolaget. Tämän lisäks sain lähtiäislahjana töistä lahjakortin, joka sisältää kahen hengen hotellihuoneen, neljän ruokalajin illallisen, aamiaisbuffetin sekä kafferiepin (=semmonen kakkubuffet). Vau! Unohtamatta ihanaa Orreforsin dekantteria mikä mulle myös tyrkättiin kätösiin. Nyt syyslomalla ois tarkotus käydä käyttämässä lahjakortti poijes ja moikkaamassa tuttuja. :)

Samalla mainittakoon, että tänään juur eräs luokkakaveri innostu Gästiksestä ja hakee ehkä ens kesäks sinne harkkaan! Että sitpä ois seuraa, kun sinne töihin läksin. :D Nyt sanon kuitenkin hejdåt. Voihan tuo olla, että innostun kirjottamaan tänne taas ens kesänä - tai tiä vaikka jo nyt syyslomalla. Katellaan!

Eilen kun hurruutin töistä kotia iltapäiväst ja avasin Hälleforsis auton ovee rupesin kuunteleen, että ihan armoton jyrinä kuuluu nyt jostaki. Ei menny kauaa ku huomasin viereisel tiellä hirmu lössin moottoripyöräilijöitä ajamas ohi. En niihin kummemmin kiinnittäny huomioo, mut sit tänä aamuna kun menin taas töihin niin heti ensteks parkkipaikal huomasin et nää prätkil ajelleet ukkelit oli päätyny Gästikseen yöks mikä puolestaan aiheutti mussa pientä hilpeyttä tämän kaiken kurjuuden keskellä. :D

En voinu olla aattelematta niitä parrakkaita 30-50-vuotiaita ukkoja ja kuinka ne on menny eilen illast yöpuulle Gästiksen hotellihuoneisiin. Gästiksen hotellihuoneet kun on suurimmaks osaks semmosia ihania kukkakuvioituja ja sanosin et kunnon mummokammareita. Awws. Eikä mun hilpeys ottanu loppuakseen, kun aamupalalla tarjoillessani huomasin et hei nää prätkäjätkätki on jo heränny syömään.. ne näytti just silt mitä aattelinki! :D Nää kuulu johki isompaan moottoripyöräkerhoon, en ny nimee muista enää. Oisivatkoha olleet matkalla johki kokoontumisajoihin tms, koska ne jatko aamupalan jälkeen matkaa. 

Mietin siin vielä ääneen yhelle työkaverille, että ehkä mullekin iskee reippahan 15 vuoden päästä joku neljänkympin kriisi ja sit munkin on ostettava pyörä. Työkaverii nauratti, mut mä sanoin ton kyl tosissaan, ku tiä vaik tämmöne kriiseily kulkis suvussa. Nääs eräs ihminen, joka mutkin kasvatti teki juurikin näin joku kymmenisen vuotta sit ja harrastaa prätkii yhä. Tiä vaik sillä ois pyörä vielä reilu kuuskymppisenäki kun mun neljänkympin kriisi osuu kohilleen.. äiti <3 :D

NYT niitä kuvia!

 

Käytiin koiranäyttelyssä lähel Norjan rajaa. Tuomari ei tyksiny, mut se ei tiijäkkää mite paras piiperö mul on! :)
 

Tiskin vääräl puolen :(
 

Frida on kotiutunu kivasti :D
 

Näin kulutan aikaa, maatessani alla tämän taivaan, josta pilvet tekevät harmaan..
 

Måltidens Hus ja sen lahjatavarapuoti

Näin totesi eräs mun työkavereista tänään ja voi miten oikeeseen osukaan tolla lausahuksellaan. Ny karkaa mopo taas käsist ku lähen tarinoimaan, mut ihan sama. Eilen oli erittäin poikkeuksellinen päivä Gästiksessä, meinaan siel oli ihan tyhjää! Töissä oli mun lisäks vaan kaks kokkia, yks hyyppä baaris sekä tarjoilijoista henkilöt Aa ja Öö. Aa oli vastaavana, mutta hyödyns hiljasen illan siivoomal jonku 5 tuntii viinikellarii, joten asiakkaita hyysäämässä oltiin vaan mä ja Öö.

Aattelin et hei tästhä voi tulla hyvä ilta, koska mun mielest Öö on ihan hyvä tyyppi ja yleensä meil on natsannu ihan hyvin yksiin. No eilen ei kyl natsannu. Huomasin et Öö stressas ihan pirukseen vastuun määrää. Ei sil ollu ku viis pöytää koko illan aikana, mut silti homma meinas levitä käsiin. Mun puolestaan oli määrä huolehtii salongin/baarin ruokatilauksist, vähän tukee Öötä sen duunis, hoitaa seuraavan aamun buffetpöytä valmiiks, kattaa pari ruokasalia aamupalakuosiin jne.

Huomasin siin jossain vaihees sit, et hei enhän mä ehi missään välis tekeen oikeesti tärkeitä juttuja, kun tää hemmetin Öö oli koko ajan keskeyttämäs mun tehtävät; "Paula, tuu korjaan X pöydäst astiat" - kuulin eilisen aikana ihan liian monta kertaa! Ei tää sankari korjannu pöydistä astioita ku kerran kaks. Autan mieluusti kaverii pulassa, jos oikeesti Ööllä on niin kiire ettei vaan ehi tekeen kaikkee ite, mut kertaalleen bustasin Öön seisoksimasta nakkipiilossa kun taas kanniskelin tyhjii lautasii veks salista. Ärrrh mikä apina. Seuraaval kerral kun se taas pyys jeesiä, sanoinkin nätisti että ei, en auta sua täl kertaa. Perustelinkin asian viel, et hei näätkö oon täs tekemäs valmisteluit, et me ei jouduta jäämään ylitöihin. Sillä hetkellä tajusin, et se ei ollu pyyntö tältä vm. -97 olevalta kakaralta sillä Öö jäi siihen sit inttämään. "Ei, toi ei oo tärkeetä". Oh rly, katotaan mitä mielt oot parin tunnin pääst, kun pitäs kotiin lähtä. Jouduin kuitenkin nielemään kiukkuni, koska oon vaan joku töhö harjottelija - ei mul liene kauheena valtaa kun vastas on palkollinen.... joka tosin on sen 3-vee mua nuorempi ja joka on ollu mua lyhyemmän aikaa töissä tuos paikas ja jolla ei oo puoliakaan siit työkokemuksest mitä mul iteasias on.

Oh well. Ilta meni miten, eli ylitöinä. :D Eihän me tosiaan ajoissa päästy pois, miksköhän, empähän ossaa sanoa. The end. Kuvia koitin lisäillä tänne, mutta joku vammaa nyt eikä homma luonnistu. Ärrr, toiseen kertaan.

 

!VAROITUS! Seuraava blogiteksti sisältää hurjan määrän jaarittelua ~

Alotetaan nyt vaikka päivittelemällä kukkahattutätityyliin sitä, kuinka hirmusti porukka tääl Ruottin maalla oikeesti nuuskaa! Siis muistan niin hyvin kuinka intissä kauhistelin pienessä mielessäni miten tyhmältä näyttää kun muijatkin tunkee mälliä huuleen ja auta armias jos joku piti nuuskaansa keskellä ylähuulta niin että näytti ihan joltain jyrsijältä.. tääl nää molemmat on niin yleisiä juttuja ja sit se, että mennään asiakkaan eteen mälli huulessa :D No jaa, tapansa kullakin, saampahan päivittäin pientä hupia muuten tapahtumaköyhään elämääni.

Mulle tuli tänään pikku tarinanpätkä mieleen nuuskaan liittyen. Tää tapahtu jo jonkun aikaa sitten, ite asiassa samaisena iltana kun ne hemmetin Saxåan pöllöpäät oli Gästiksessä käymässä. Sillon tuolla oli myös jotain musisoijia syömässä ja nää ehti kertaalleen jo poistua ja mekin saatiin jo ovet suljettua, kun samaisesta ryhmästä yksi mies palas takasin. Meillä oli jo kovaa vauhtia seuraavan aamun järjestelyt käynnissä ja ihmettelin pöytäliinoja kanniskellessani, kun pöytien alla ryömi joku jätkä.

Menin toki tyypin luokse kahtomaan mitä se hommas ja ymmärsin, että nuuskapurkkihan se oli päässy hukkumaan. Mää sit rupesin kahtomaan kaverina, mut jouduin hetken päästä toteemaan onnettomalla ruottillani että purkkia ei löydy. Kekkasin siin sit yhen työkaverin joka kans on kovia nuuskamiähiä (voiks noin sanoo ees :D) ja käväsin silt eka kysymässä onks purkkii näkyny yksin kuleksimassa ja kun ei ollu nii kekkastiin sit lahjottaa musisoijasedälle uus nuuskapurkki työkaverin varastoista. Tää oli jo ottamassa purkkia vastaan, kun se sit läks kuitenki tsekkaan autonsa ja sieltähän se oma purkkikin löyty - halleluujaaaa! Kuitenkin iloisena meijän avusta tää musiikkisetä lahjotti mulle sekä työkaverille pari heijän levyään. Jotain celtic/folk-tyylistä musiikkia ne tais soitella. En liiemmin oo kuunnellu levyy toistaseks, mut ihan hauska miten noin pikku jutul sitä saa asiakkaan iloseks. :D Mitään ei ees tehty varsinaisesti.

Nuuskamuikkustaki kinostaa.

Toinen asia mist ny nopeesti haluaisin avautuu on tämä, kuinka paljon Ruottissa vedetään sokeria! Pari viikkoo tääl oltuani ja juteltuani mummon kaa olin vielä sitä mieltä, että ihan Suomen tasolla tääl on sokerinkulutus.. voi miten väärässä olinkaan! Oon tässä valaistunu ja päätyny siihen lopputulokseen, että oon ite järkky sokeriaddikti täl hetkel ja mun on päästävä siit eroon. :Dd Tääl kaikkeen on tungettu sokerii varmaan miljoona kertaa enempi ku Suomes, jopa ihan normi leipä on niin sokeripitosta että heikompaa hirvittäis.

Peppi Pitkätossu kuulemma juo Sockerdricka- nimistä juomaa, ja se on nimensä veroisesti pelkkää sokeria. Oon ite juonu sitä kahesti ja ihmettelen kuinka nää meijän länsinaapurit oikeen voi tykätä siitä. Tuntuu kuin hampaat mätänis suuhun sitä juodessa.Tääl asuessani oon kuullu myös monta kertaa mitenkä ruottalaiset tulee hyvänä kakkosena kahvin kulutuksessa heti suomalaisten perässä. Kahvitaukoja tääl pidetään vaik millä mitalla, mutta siinä missä Suomessa oikeesti juuaanki sitä kahvii, niin täällä kahvitaukoihin sisältyy paljon herkkuja. Kahvi jää oikeestaan vähän taka-alalle. Miten nää ihmiset pysyy silti nii hyvässä kuosissa TÄH?!

Viimeinen asia josta tälle iltaa höpisen kulkee nimellä dammsugare/suom. punssirullat. Dammsuga, eli pölynimuri ihan sanantarkasti on vanha ruotsalainen leivonnainen, jonka nimi tulee siis siitä kun ennen vanhaan oli jtn vanhoja keksejä, kakkupohjia, mitä tahansa ja ne väännettiin yhdeksi massaksi ja massan ympärille pyöriteltiin marsipaanikuori ja marsipaani dipattiin vielä päistä suklaassa. Näin jämäherkut saatiin yhdistettyä yhdeks uudeks herkuks. Mää maistoin ekan kerran dammsugareit tääl ja oon nyt ihan heikkona näihin. <3 Ilmeisesti Ikea on kiva mesta ja myy Suomessakin näit. Tiedä häntä ovatko sit niin hyviä, kuin Gästiksessä tehdyt herkkuimurit. 

Tää on iha Guuglesta pöllitty kuvanen taasen. Mut ah nam mun rakkaus <3

Nyt ihan ensteks kuvia kehiin, kun netin nopeus on palautunu entiselleen!

13.6. joko Arlandassa tai HKI-Vantaalla.. emmää muista enää.
 

17.6. palattuani Ruottiin ja päästyäni viimein Noraan käväsin pizzaa hotkasemassa, mut en itekseni.
 

Tää naakka teki kiusaa pizzerian työntekijöille, ryösti ruokaa heti jos tarjoilijat ei ollu nopiana paikalla asiakkaiden poistuessa. :D
 

Sitten menin Nora Glassiin jota jo vähän mainostinkin. Omnom!
 

<3333
 

Loka Brunn (kotisivut) 28.6. Käytiin työkaverin kaa lounaalla ja kattelemassa mitä näky. Super nätti paikka! Niinkö pieni kylä.


Loka Brunnin kirkko. Tykästyin noihin porontaljoihin penkeillä.
 

Huono kuva, mutta pienen pieni osa Lokan salongista. Salongil oli korkeutta vaik millä mitalla ja siel nautittiin päiväkahvit lounaan päätteeks. Ite lounas oli buffetissa, salaatteja vaik millä mitalla. Aaaaaaaaaah <3
 

Bigga vinkkaa teille mimmoisen kaverin se saa piakkoin.. :)
 

Seuraavaksi on aika tarinoinnin! Muistin tässä että hei oon työskennelly nyt parina päivänä Måltidens Husetissa. Sieltä mulla ei toistaiseksi ole kuvia, mutta niitä voip tulla jatkossa, koska oon siel seuraavan kerran tiistaina.

Oon siis ollu siellä matkamuistomyymälässä ja voin sanoa että siellon nättii tavaraa vaik millä mitalla! Paikallisia tuotteita suurin osa. On astioita, makeisia, tilpehööriä.. Kaikkea kivaa ja mää tykkään. Lisäks paikan yläkerrassa on ite rafla, jossa on kans lounasbuffet. Oon ihan taivaassa, kun saan syödä siel joka päivä ilmatteeks. :D Yläkerrassa sijaittee myös paikallinen koulu, ammattikorkeen tasonen ja siis iha huippuhyvä semmonen! Sieltä valmistuu mm. sommeliereja, epistä mäkin tahon maistella viinejä kaikki päivät. :( Ehkä joskus..

Semmonen hauska juttu mulle sattu heti eka aamuna kun menin Måltidensiin, että siel oli just alkamassa opastettu kierros. Kattelin kun oli niin hassun näkönen ukkeli vetämässä sitä porukkaa. Puhukin niin tosi hienosti ja vaatteet oli ku Masterchef Australiasta tutulla Matt Prestonilla. Kierroksen päätyttyä kyseinen ukkeli tuli ostamaan kahvia ja mää kiltisti möin sitä sille ja kaadoinkin nii nätisti. Jälkeenpäin kuulin et tää ukko eli Carl Jan Granqvist on käytännössä perustanu koko Grythyttanin. Se on tehny koko Grythyttanist tunnetun näillä ravintoloillaan jotka se omistaa ja kaikella mahollisella. Apuva! Onneks kuulin siit vast jälkikäteen, muuten kädet ois alkanu vapista varmaan kahvii kaataessa. :D 

Oh well mistähän mun piti vielä jaaritella. Semmää sanon, että nyt tuntuu ku ruottin kielen opiskelut ois ottanu takapakkia. Emmää jaksa istua hiljaa tai änkyttää onnettomilla lauseilla porukalle. Sen ymmärrän jo ihan hyvin ku porukka puhuu mulle ruottia. Ja aika moni onki iteasias lopettanu englannin puhumisen kokonaan mun kanssa. Mutjoo, nyt taas muistan muistuttaa, että Saxåasta tulee kuhnureita! Yks ilta olin pääsemäs klo 23 töistä. Keittiö sulkee ovensa klo 21, mutta tämmönen isompi porukka Saxåasta anto odottaa itteensä aina klo 22 asti. Ei jessös.. Sit niitä piti kestitä kun ne söi hitaasti alku- ja pääruuan. Syötyään ne jäi viel kälättään pöytään pitkäks toviks ennenku suostuvat painuun salonkiin syömään jälkkärii. Yhentoist jälkeen pääsin vast vaihtaan pöytäliinoi niitten pöydist ja ne pöydät piti kattaa viel seuraavalle aamulle. Ärrinmurrin.

Mut nyt mää rupeen kattoon Netflixii, ennenku keksin viel kaikkee muuta mist mun piti kertoo. Seuraaval kerral sit lisää. :P